Säätyvaltiopäivämies Juho Pietiläinen
Pietiläisen valinta ei ollut ihan läpihuutojuttu, vaan se
aiheutti kärjekästä arvostelua lehtikirjoituksissa. Silloin käytiin kovaa
kielikamppailua suomenmielisten ja ruotsinmielisten välillä ja Porvoosta
tulleeseen mieheen kohdistui kovia epäilyjä varsinkin, kun hänellä oli ollut
yhteyksiä ruotsinkieliseen Suomen itsenäisyyttä ajaneeseen Leo Mechelin’iin.
Suomenmieliset olivat muodostaneet Suomalaisen puolueen, joka oli hajoamassa kahteen osaan nuorsuomalaisiin ja vanhasuomalaisiin. Vanhasuomalaiset edustivat myöntyväisyyslinjaa ja nuorsuomalaiset olivat pääosin passiivisen vastarinnan kannattajia. Nimimerkki Halikon poika edusti selvästi suomenmielisyydellään tätä myöntyväisyyslinjaa ja nuorsuomalaiset ("nimiperustuslailliset") olivat hänelle kauhistus. Lehtimainoksista päätellen Uusi Aura oli vanhasuomalainen lehti. Kansalaisodan jälkeen tämä ristiriitoja synnyttänyt kahtiajako päättyi ja näiden ryhmittymien pohjalta syntyi Kansallinen Kokoomus puolue.
Kumpaan leiriin Pietiläinen loppujen lopuksi kuului jää hiukan epäselväksi. Joka tapauksessa hänen poikansa liittyi aktivisteihin (aseellisen vastarinnan kannattajaksi) ja liittyi jääkäriliikkeeseen.
Jääkärimajuri Eino Lauri Pietiläinen sai sotilaskoulutuksensa Saksassa Jääkäripataljoona 27:ssä ja osallistui ensimmäisen kerran taisteluun Misse-joella vuonna 1916 Kuurinmaalla Latviassa.
Eino Lauri Pietiläinen osallistui myöhemmin vielä talvi- ja jatkosotiin.
Vuoden 1905 alussa 5.3. Pietiläisen vaimo menehtyi ankaraan kuumeeseen 42 vuoden iässä.
Seuraavat lehtilainaukset valaisevat hyvin senaikaisia puolue- ja kieliristiriitoja:
Jääkärimajuri Eino Lauri Pietiläinen sai sotilaskoulutuksensa Saksassa Jääkäripataljoona 27:ssä ja osallistui ensimmäisen kerran taisteluun Misse-joella vuonna 1916 Kuurinmaalla Latviassa.
Eino Lauri Pietiläinen osallistui myöhemmin vielä talvi- ja jatkosotiin.
Vuoden 1905 alussa 5.3. Pietiläisen vaimo menehtyi ankaraan kuumeeseen 42 vuoden iässä.
Alla olevassa mielipidekirjoituksessa nimimerkki Halikon poika sanoo halveksivaan sävyyn, että Pietiläinen sopisi paremmin Ahvenanmaata edustamaan. Yhden vastakirjoituksen jälkeen Halikon poika muuttaa mielipiteensä.
-lainaus Uusi Aura 7.12.1905 alku-
Kuka on valittava Halikon tuomiokunnan edusmieheksi?
Kuka on sitte tuo Juho Pietiläinen?
Aivan tuntematon suuruus näillä mailla, josta ei muuta
tiedetä kuin, että kerrotaan hänen käyneen sekä nimiperustuslaillisten että suomenmielisten
puoluekokouksissa, jälkimmäisissä kuitenkin harvemmin, koska hän enemmän tuntee
myötätuntoisuutta nimiperustuslaillisia kohtaan. Kerrotaan myöskin, että hän
yleislakon aikana teki pitkän hevosmatkan Perniöstä Helsinkiin perustaaksensa
hra Mechelin’in avulla tasavallan.
Valtiopäivämiehenä hän kyllä on ennen ollut, mutta oikein
eivät täytä luottamustointaan valitsijamiehet, jotka valitsevat hänet Halikon
tuomiokunnan edusmieheksi. Eikö P. sopisi paremmin Ahvenanmaata edustamaan.
Valittakoon ennenkaikkea sellainen mies, jonka varmasti
tiedetään kannattavan ja ajavan suomalaisen puolueen pyrintöä. Siinä
tapauksessa on P: ehdottomasti pyyhittävä pois ehdokkaiden joukosta.
Luonnollista olisi, että Halikon tuomiokunnan edusmieheksi
valittaisiin rustitilallinen K. W. Holmen, joka jo niin monilla valtiopäivillä
on tuomiokuntaa ansiokkaalla tavalla edustanut, mutta jos on mahdotonta saada
hänelle taattu enemmistö, niin asetettakoon hänen tilalleen ehdokkaaksi joku
muu sellainen henkilö, jonka suomenmielisyys varmasti tunnetaan. Sellainen mies
on m.m. Uskelan kunnan esimies Juho Leonard Jundell.
Kun kunnan esimies Jundellin puoluekanta ja itse on kyllin
tunnettu, niin on tarpeetonta tässä hänen edukseen ryhtyä mihinkään laajempiin
selityksiin. Sanottakoon vaan, ettei hän kuulu niihin miehiin, jotka tavalla
tai toisella itse pyrkivät valtiopäivämieheksi ja jotka miltei kaikki jo on
köykäisiksi havaittu.Pitäkööt siis Halikon tuomiokunnan valitsijamiehet vielä ennen vaalia uuden yhteisen kokouksen, jossa mikäli mahdollista, on asetettava valtiopäivämiesehdokkaaksi K. W. Holmen, mutta ellei hän saa puolelleen enemmistöä, niin olkoon kunnan esimies Jundell suomenmielisten ehdokkaana.
Pietiläinen pyyhittäköön joka tapauksessa pois ehdokasluettelosta jo senkin tähden, että hän on niin lyhyen ajan tuomiokunnassa asunut, ettei hän tarpeeksi tunne meikäläisiä oloja ja sitte vielä sitä suuremmalla syyllä, kun me tunnemme häntä vielä vähemmän eikä suinkaan siltä kannalta, että hän saattaisi missään tapauksessa tulla edes kysymykseenkään suomalaisen puolueen ehdokkaana.
"Halikon poika"
-lainaus Uusi Aura 7.12.1905 loppu-
Tähän tuli sitten vastine lehteen 12.12.2012.
-lainaus Uusi Aura 12.12.1905 alku-
Vastalause
Pyydän täten panna jyrkän vastalauseeni sitä arv. lehtenne
279 numerossa olevaa ”Halikon pojan” kirjoitusta vastaan, jossa rumasti ja
kokonaan ilman aihetta hyökätään hra Juho Pietiläisen kimppuun. Tuntien hra
Pietiläisen jo pitemmän aikaa, voin vakuuttaa, että hän on ollut ja on edelleen
vankka suomenmielinen eikä koskaan ole kulkenut ruotsikkojen talutusnuorassa.
Porvoossa asuessaan oli hän suomalaisuuden tukipylväitä ja vakavan
horjumattoman kantansa kautta saavutti suomalaisten keskuudessa yksimielistä
suosiota.
Senkin tiedän varmasti, että hänen hevosmatkansa Perniöstä
Helsinkiin lakon aikana ei tarkoittanut Mechelin’in senaatin kannattamista vaan
osanottoa suomalaisen puolueen neuvotteluihin ja oli hän sitäkin varten
seutunsa suomenmielisten luottamusmies. Mahdollisesti häntä Halikon
tuomiokunnan eri kulmilla vielä myöhemmin tunnetaan, mutta kokonaan väärin on
leimata hänet nuorsuomalaiseksi tai ruotsikkojen kannattajaksi.
Olen vakuutettu siitä, että hän valtiopäivämiehenä erittäin
hyvin tulee täyttämään paikkansa tuomiokuntansa edustajana ja suomalaisen
puolueen vankkana jäsenenä.
"Jyrkkä Suomenmielinen"
-lainaus Uusi Aura 12.12.1905 loppu-
Samaan lehteen oli lehden toimitus antanut Halikon pojalle
mahdollisuuden kirjoittaa ”katumusvastineensa”
-2. lainaus Uusi Aura 12.12.1905 alku-
Vastaus Halikon tuomiokunnan edusmiehelle.
Kirjoitukseni Halikon tuomiokunnan valtiopäivämiesvaalien
johdosta ei suinkaan ollut lähtenyt mistään ilkeämielisyydestä ja
pahansuopaisuudesta Teidän persoonaannne vastaan eikä siis myöskään ollut
mikään häväistyskirjoitus, niin kuin ikävä kyllä, näytte asian väärin
käsittävän. Pääasiana siinä vain oli tuoda esille, että Teidän valtiollisesta
kannastanne kierteli tuomiokunnassa sellaisia tietoja, etten niitten
perustuksella olisi, niinkauvan kuin ei niitä oltu julkisesti peruttu, suonut
Teitä valittavan, kun lisäksi vielä olitte paikkakunnalla muissakin suhteissa
yleensä tuntematon henkilö. Minä en ollutkaan ainoa, jolla oli väärät tiedot
kannastanne, vaan oli niiden lukumäärä varsin suuri, jonka tähden suonette
anteeksi, että minä vielä kahta päivää ennen lopullista vaalia luulin Teidät
nimiperustuslailliseksi. Se ei ole niinkään ihmeteltävä asia, koska esim. nimiperustuslailliset lehdet olivat
siinä luulossa vielä vaalin jälkeenkin.
Mutta kun loppu on hyvä, niin on kaikki hyvä sanotaan. Kun
nyt olette antanut kannastanne sellaisen selityksen, joka tyydyttää kaikkia
suomenmielisiä, niin supistan vastaukseni vaan siihen, että lausun kiitokseni
Teille tästä selityksestänne ja toivon, niin kuin kaikki muutkin paikkakunnan
suomenkieliset epäilemättä tekevät, Teille onnea ja menestystä siinä
vastuunalaisessa toimessa, jonka tuomiokuntalaiset nyt ovat teille uskoneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti