Osuustoiminta-aate nostaa päätään Nurkkila-Ylönkylässä
Edellisessä blogissani otin sattumanvaraisesti kuvauksen
Perniön maamiesseuran vuosikokouksesta vuodelta 1899. Tässä seuraavassa
historia-välähdyksessä näemme, että maamiesseura on pannut tuulemaan, osin
varmasti niiden avausten ja pohdintojen seurauksena, joista kokouksessa
puhuttiin mm. tarpeesta saada lisäansioita jollakin tavalla. Muistammehan
sieltä, että Wasastjerna esitti siemenviljan ulosmyyntiä.
Allaolevasta lehtilainauksesta Mikkelin sanomista 2.8.1900 on
nähtävissä, että ajatukset ovat yhdessä vuodessa jalostuneet paljon pidemmälle.
Kysymyksessä on selvästi osuustoimintaliikkeen synnytyksestä tai ainakin osuustoiminnan
siemen on pantu itämään.
Jos tarkastelemme tätäkin artikkelia historian taustaa
vasten, niin kaikki kolahtaa paikalleen. Professori Hannes Gebhard on Suomessa
osuustoiminnan isä. Hän toi aatteen Suomeen ja harjoitti valistustoimintaa. Osuustoiminta
lähti Gebhardin innoittamana maanviljelijöiden keskuudessa vyörymään eteenpäin juuri
ensimmäisen sortokauden aikana. Pellervo seura toimi aatteen kehtona ja sekin mainitaan
tässä artikkelissa. Keisarin ja valtion apuun ei voitu enää luottaa, kohtalo
oli otettava omiin käsiin. Toinen erittäin mielenkiintoinen seikka on Juho Torvelaisen rooli. Hänhän oli Perniön Mathildedalin koulun opettaja eikä käsittääkseni maanviljelijä. Hänen roolinsa näyttää olleen kuitenkin merkittävä Perniön maamiesseurassa sekä Nurkkilan koulun alkuajan toiminnan käynnistämisessä. Nurkkilan koulu oli perustettu muutama vuosi aiemmin ja silloisessa lehdistössä käytiin myös kovaa polemiikkia siitä, mihin koulu pitäisi sijoittaa. Nurkkila voitti kamppailun ja nyt kovan kamppailun jälkeen noin 110 vuoden kuluttua koulu on lakkautettu.
Artikkelissa on kirjoitettu yhden toimikunnan jäsenen nimi muotoon K.O. Knuuttila, mutta nimi lienee kuitenkin Knuutila. Hän omisti Arpalahden, mutta myi sen vuonna 1904 lehti-uutisen mukaan. Hän oli agronomi.
-lainaus Mikkelin sanomista 2.8.1900 alku-
-puhtaaksi kirjoitettu lehden fraktuura-tekstistä-
Muualta Suomesta.
Yhteistoiminta hyvällä tolalla. Perniön maamiesseura
Varsinais-Suomesta on epäilemättä yksi maamme elinvoimaisimpia ja etevimpiä.
Tämä seura on m.m. myynyt kauroja Mikkelin läänin maanviljelysseuralle. Tämä
ensimmäinen suurempi kauppa, joka tietääksemme on tapahtunut maassamme
maanviljelijäin muodostamien yhdyskuntien välillä, tuotti Perniön maamiesseuran
jäsenille yli 20 000 mk.
Seura on nyt päättänyt vastedes ryhtyä vilkkaampaan kaurojen,
olkien ym. yhteismyyntiin ja on asettanut toimikunnan valmistamaan erityisiä
asioita tätä varten. Tähän toimikuntaan lupautuivat opettaja J. Torvelainen,
maanviljelijät K. O. Knuuttila, K. F. Kaarlonen sekä F.F. Kaarlonen.
Äskettäin on sama maamiesseura tehnyt suuren
apulannoitusaineiden yhteisoston. Seuran piirimiehillä oli kesäkuun
loppupuolella luujauhon ja tuomaskuonan tilauksia noin tuhatkunta säkkiä, s. o.
toistakymmentä vaunulastia eli noin 10 000 markan edestä. Hintatarjouksia
vaadittiin usealta taholta ennen kuin kauppa tehtiin ja, kirjoitetaan
Pellervolle, ”hinnat laskeutuivat uskomattomasti”.
Kokouksessaan toukokuussa päätti seura ryhtyä hommiin saada
oma varastomaja Perniön aseman tienoille. Tähän antoi aihetta se merkillinen
seikka, ettei seura ole saanut eräältä helsinkiläiseltä kauppahuoneelta
tilaamiaan leseitä, vaikka tilaus tehtiin jo 2 – 3 kuukautta sitten. Luvataan
aina kysyttäessä.
Seuran viimeisistä yhteistoimintayrityksistä ovat päätökset
eläinsiitosyhdistysten ja karjanvakuutusyhdistysten perustamisesta mainittavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti