Välähdyksiä Nurkkila-Ylönkylän historiasta 2

Osuustoiminta-aate nostaa päätään Nurkkila-Ylönkylässä

Edellisessä blogissani otin sattumanvaraisesti kuvauksen Perniön maamiesseuran vuosikokouksesta vuodelta 1899. Tässä seuraavassa historia-välähdyksessä näemme, että maamiesseura on pannut tuulemaan, osin varmasti niiden avausten ja pohdintojen seurauksena, joista kokouksessa puhuttiin mm. tarpeesta saada lisäansioita jollakin tavalla. Muistammehan sieltä, että Wasastjerna esitti siemenviljan ulosmyyntiä.

Allaolevasta lehtilainauksesta Mikkelin sanomista 2.8.1900 on nähtävissä, että ajatukset ovat yhdessä vuodessa jalostuneet paljon pidemmälle. Kysymyksessä on selvästi osuustoimintaliikkeen synnytyksestä tai ainakin osuustoiminnan siemen on pantu itämään.

Jos tarkastelemme tätäkin artikkelia historian taustaa vasten, niin kaikki kolahtaa paikalleen. Professori Hannes Gebhard on Suomessa osuustoiminnan isä. Hän toi aatteen Suomeen ja harjoitti valistustoimintaa. Osuustoiminta lähti Gebhardin innoittamana maanviljelijöiden keskuudessa vyörymään eteenpäin juuri ensimmäisen sortokauden aikana. Pellervo seura toimi aatteen kehtona ja sekin mainitaan tässä artikkelissa. Keisarin ja valtion apuun ei voitu enää luottaa, kohtalo oli otettava omiin käsiin.

Toinen erittäin mielenkiintoinen seikka on Juho Torvelaisen rooli. Hänhän oli Perniön Mathildedalin koulun opettaja eikä käsittääkseni maanviljelijä. Hänen roolinsa näyttää olleen kuitenkin merkittävä Perniön maamiesseurassa sekä Nurkkilan koulun alkuajan toiminnan käynnistämisessä. Nurkkilan koulu oli perustettu muutama vuosi aiemmin ja silloisessa lehdistössä käytiin myös kovaa polemiikkia siitä, mihin koulu pitäisi sijoittaa. Nurkkila voitti kamppailun ja nyt kovan kamppailun jälkeen noin 110 vuoden kuluttua koulu on lakkautettu.

Artikkelissa on kirjoitettu yhden toimikunnan jäsenen nimi muotoon K.O. Knuuttila, mutta nimi lienee kuitenkin Knuutila. Hän omisti Arpalahden, mutta myi sen vuonna 1904 lehti-uutisen mukaan. Hän oli agronomi.

-lainaus Mikkelin sanomista 2.8.1900 alku-

-puhtaaksi kirjoitettu lehden fraktuura-tekstistä-

Muualta Suomesta.

Yhteistoiminta hyvällä tolalla. Perniön maamiesseura Varsinais-Suomesta on epäilemättä yksi maamme elinvoimaisimpia ja etevimpiä. Tämä seura on m.m. myynyt kauroja Mikkelin läänin maanviljelysseuralle. Tämä ensimmäinen suurempi kauppa, joka tietääksemme on tapahtunut maassamme maanviljelijäin muodostamien yhdyskuntien välillä, tuotti Perniön maamiesseuran jäsenille yli 20 000 mk.

Seura on nyt päättänyt vastedes ryhtyä vilkkaampaan kaurojen, olkien ym. yhteismyyntiin ja on asettanut toimikunnan valmistamaan erityisiä asioita tätä varten. Tähän toimikuntaan lupautuivat opettaja J. Torvelainen, maanviljelijät K. O. Knuuttila, K. F. Kaarlonen sekä F.F. Kaarlonen.

Äskettäin on sama maamiesseura tehnyt suuren apulannoitusaineiden yhteisoston. Seuran piirimiehillä oli kesäkuun loppupuolella luujauhon ja tuomaskuonan tilauksia noin tuhatkunta säkkiä, s. o. toistakymmentä vaunulastia eli noin 10 000 markan edestä. Hintatarjouksia vaadittiin usealta taholta ennen kuin kauppa tehtiin ja, kirjoitetaan Pellervolle, ”hinnat laskeutuivat uskomattomasti”.

Kokouksessaan toukokuussa päätti seura ryhtyä hommiin saada oma varastomaja Perniön aseman tienoille. Tähän antoi aihetta se merkillinen seikka, ettei seura ole saanut eräältä helsinkiläiseltä kauppahuoneelta tilaamiaan leseitä, vaikka tilaus tehtiin jo 2 – 3 kuukautta sitten. Luvataan aina kysyttäessä.

Seuran viimeisistä yhteistoimintayrityksistä ovat päätökset eläinsiitosyhdistysten ja karjanvakuutusyhdistysten perustamisesta mainittavat.

-lainaus Mikkelin sanomista 2.8.1900 loppu-