Välähdyksiä Nurkkila-Ylönkylän historiasta 1

Kansalliskirjaston digiarkiston vanhojen sanomalehtien digitalisointi  antaa nyt netin käyttäjille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tutustua alueen historiaan. Vanhoissa sanomalehdissä on melko runsaasti aikalaisten kuvauksia erilaisista tapahtumista, joista on helppo löytää meille tuttuja paikkoja ja esivanhempiemme nimiä sekä konkreettista tietoa elämän menosta. On helppo nähdä, että oikeastaan mikään ei ole muuttunut. Ongelmat ovat samankaltaisia ja yhteisöjen toimintavat ovat melko samanlaisia kuin nykyään. On vain muistettava, että silloin väkeä asui näillä kylillä enemmän kuin nykyään.

Otan tästä nyt esimerkkinä Perniön Maamiesseuran vuosikokouksen vuodelta 1899. Artikkeli on julkaistu Uusi Aura sanomalehdessä. Palaamme nyt ajassa taaksepäin yli 100 vuotta ja havaitsemme, että silloin elettiin hyvin samantyyppisessä historillisessa tilanteensa kuin nyt. Venäjän imperiumi, johon Suomi silloin kuului suuriruhtinaskuntana, oli tulossa tiensä päähän. Aiemmin samana vuonna oli annettu Helmikuun manifesti, josta katsotaan alkaneen ensimmäisen sortokauden.  Kuvauksen lopussa saamme tästäkin pienen välähdyksen, kun Uusi Aura kirjoittaa näin: ”Lopuksi huomautettakoon, ettei yhtään lippua liehunut juhlapaikalla kuten ennen”. Kysymys lienee silloisen Suomen suuriruhtinaskunnan lipun käytöstä. Ilmeisesti Uusi Aura pitää hyvänä, ettei liputettu, koska muutamien siellä olevien artikkelin perusteella päättelisin, että Uusi Aura edusti myöntyväisyyssuuntaa. 

Kuvauksesta käy myös ilmi, että maataloudessa elettiin myös jonkinlaista kriisikautta. Kokouksessa pohdiskeltiin mahdollisuuksia saada maataliloille jotain lisätienestiä. 1800-luvun lopun ongelmat näkyvät myös esim. siinä, että meidän tilamme oli 1890-luvun puolessa välissä pakkohuutokaupan kaltaisissa tilanteissa 3 kertaa 2 vuoden aikana, jolloin myös omistajat vaihtuivat ja ongelmat jatkuivat siitä eteenpäin vielä yli 10 vuotta.

Maamiesseuran kokous oli luonteeltaan kansanjuhlan kaltainen. Siihen sisältyi runsaasti kilpailujen ja näyttelyiden lisäksi erilaista ohjelmaa, laulua, puheita ja näytelmä. Rahaa kerättiin arvoilla Nurkkilan lainakirjaston tarpeisiin ja opettaja Torvelainen painotti puheessaan kirjallisuuden merkitystä ja kehoitti kaikkia läsnäolijoita tilaamaan itselleen sanomalehden. Kun siirrymme nykyaikaan, niin nyt kehoitus kuuluisi, että kaikkien läsnäolijoiden pitäisi hankkia itselleen uudet Nokian Lumiat.

Kokouksessa mukana olijoista alueen ja maatalouden kehittämisen kannalta ehkä merkittävimmät olivat Perniössä hyvin tunnettu vaikuttaja kunnallisneuvos Karl Fredrik Kaarlonen sekä Karl Wasastjerna (Strömman kartanon omistaja). Artikkelissa tulevat hyvin esille myös monet muut paikalliset vaikuttajat kuten Lindstedtit, Erikssonit, Lindholmit, Friskit jne. Vähän oli myös raportointia siitä, että joillakin oli juomapuoli mennyt hiukan överiksi ja tietenkin ne perusvalittelut, ettei saada riittävästi väkeä mukaan toimintaan.

Seuraavassa on Uuden Auran artikkeli kokonaisuudessaan Maamiesseuran kokouksesta, joka pidettiin Skoilan Länsitalossa 16.9.1899. Artikkeli on julkaistu 20.9.1899:

-lainaus Uusi Aura 20.9.1899 alku-

Perniön maamiesseuran vuosikokous 

pidettiin lauantaina tämän kuun 16. päivänä kilpailuineen ja näyttelyineen Skoilan Länsitalossa Perniössä.

 

Vaikka ilma olikin sateinen, oli tilaisuus kumminkin houkutellut paikalle koko joukon yleisöä jo aamusta varahin. Samoin oli kilpailevain kyntäjäin ja ajurien luku erittäin ilahduttava. Hevosia ja lehmiä oli niinikään tyydyttävästi.

Aamupäivän työ kului palkintojen määräämisiin. Kello kahden tienoilla kokoonnuttiin avaraan navetan yliseen, jossa varsinainen vuosikokous alkoi.

Kokouksen avasi seuran puheenjohtaja ratsutilallinen K. F. Kaarlonen lyhyellä puheella. Tämän jälkeen valittiin K. F. Kaarlonen kokouksen puheenjohtajaksi. Seuran sihteeri maanviljelijä F. Lindegren luki laatimansa vuosikertomuksen. Vuosikertomuksessa huomautettiin mm. osanoton laimeutta seuran toimintaan, joka toiminta kumminkin on osoittautunut tarpeen vaatimaksi.

Maanviljelijä U. Enberg esitti kokoukselle seuran tilit. Seuralla on ollut tuloja 2 187 mk 50 p.; menoja 1 963 mk 93 p., joten säästö on 223 mk 57 p.

Tilintarkastajain lausunnosta myönnettiin johtokunnalle täydellinen tilinpäästö.

Ryhdyttiin sitten keskusteluihin ja ensimmäisenä kysymyksenä otettiin tuo K. S. Talousseuran tekemä piirijakoehdotus, jonka mukaan Perniön piiriin tulisivat kuulumaan Perniö, Kisko ja Suomussalmi, eikä Perniö ja Finby, kuten nyt on ollut. Kokous oli yksimielinen siitä, että Talousseuran tekemä ehdotus on epäkäytännöllinen ja sellaisenaan kerrassaan hyljättävä. Finby on Perniön kappeli ja sellaisena on sillä muut harrastukset Perniön kanssa yhteisiä, miksi yhteistyö maanviljelijäin kesken erotettaisiin. Talouseura on yhdistänyt Finbyn Kemiön kanssa. Miksi sitä ei käsitetty, sillä Finby on suomalainen ja Kemiö ruotsalainen kunta. Sitäpaitsi tulee Kemiö pyrkimään eri piiriksi. Finby eroaa niinikään, jos se syyttä pakosta yhdistetään Kemiöön. Asiaa järjellisesti punnitsemalla ei Kiskoa ja Suomusjärveä voida Perniöön yhdistää.

Tilanomistaja K. Wasastjernan ehdotuksesta jätetään Talousseuralle ylläolevaan henkeen käypä vastaus pöytäkirjan otteella.

Seura yhtyy työskentelemään Talousseuran alaisena muuttamalla sääntöehdotusta muutamista paikoista.

Toisena kysymyksenä keskusteltiin maanviljelijä Knuutilan ehdotuksesta: ”Miten saataisiin virkeämpi toiminta maanviljelijäin kesken”. Kysymyksen ehdottaja toivoi seuran piiriä jaettavaksi pieniin eri alueisiin, joilla olisi omat hallintonsa, vaan kuuluisivat seuran pääjohtokunnan alaisuuteen.

Puheenvuoroja asiasta käyttivät Lindegren, Kaarlonen, Torvelainen ja Wasastjerna  ja päätettiin asia jättää johtokunnalle, joka kutsukoon asiantuntijoita avukseen. Ehdotusta muuten kannatettiin lämpimästi.

Maanviljelijä Knuutilan ehdotuksesta keskusteltiin: ”Maanviljelijän mahdollisista lisätuloista”.

Tilanomistaja K. Wasastjerna piti parhaana lisätulona siemenviljan ulosvientiä. Kysymykseen yhdistyi tilanomistaja K. Wasastjernan jo ennemmin tehty ehdotus ”Suuremman viljanlajittelijan ostosta”.

Oltiin sitä mieltä, että huonoa siementä meillä vielä kylvetään. Tulo on sitten sen mukaista.

Kysymyksessä olevain koneiden hintaa ja lajeja kuulustelemaan valtuutettiin johtokunta. Samoin jäi johtokunnan ehdotettavaksi seuraavan vuosikokouksen paikka.

Kun ei uusia keskustelukysymyksiä ehdoteltu, siirryttiin ulos, jossa ryhdyttiin palkintojen jakoon.

Torppareille hyvin hoidetuista torpistaan jaettiin seuraavat palkinnot: 1. palk. 25 mk. pappilan torppari Karl Johansson ja torppari August Johansson Haarlasta; 2. palk. 20 mk torppari J. U. Lindqvist Ahljoelta ja Kustaa Karlsson Kuhmisista sekä 3. palk. Akseli Lindroos Skoilasta.

Palvelijoille hyvästä ja nuhteettomasta palvelusta: renki Aleks Rosenberg Mussarilta 25 mk. (28 vuotta); jyvämies Aleks Jansson Saurusta 12 mk. (15 vuotta); renki August Reinhold Sundström Sormijärveltä 12 mk; renki Evert Himmelroos Ahljoelta 11 mk; vouti Wilhelm Manelius Arpalahdelta 10 mk; renki Emil Rauhanen Arpalahdelta 7 mk ja muonatorppari Kalle Lindström Ahljoelta 8 mk; piika Erika Sofia Lignell Saurusta 12 mk; Hilma E. Lindholm Laiterlasta 9 mk; Martha Sofia Nyman Sormijärveltä 7 mk; Eliina Lemström 7 mk; Hilda Lahti Kumianpäästä 5 mk ja Hilma Karlsson Makarlasta 5 mk.

Ojituksesta 1. palk. 12 mk August Johansson Haarlasta ja 10 mk Juho Hakala Kuustonbölestä; 2. palk. 8 mk Kustaa Lits pappilasta ja 6 mk Juho Andersson Nurkkilasta sekä 3. palk. 5 mk Kalle Himberg Falkbergistä ja 4 mk Valfrid Virtanen Ylönkylästä.

Palkintotuomareina olivat: Oskar Ytti, Juho Viksten ja Theodor Kustonen.

Kynnöstä: 1. palk. 12 mk vouti Karl Aaltonen Haarlasta, talollisen poika Arthur Lilja Lapparlasta ja vouti Elis Sundberg Skoilasta; 2. palk. 10 mk talollisen poika Kalle Frisk Nurkkilasta ja renki Johan Karlsson Ylönkylästä; 3. palk.  8 mk muonamiehet Karl Lindqvist Ylönkylästä ja Johan Laukka Skoilasta.

Varsoista: 1. palk. 20 mk agronomi U Lindstedt Muddaisista oriista Thor; 2. palk. 15 mk talollisen poika Kustaa Lindström Suomenkylästä oriista Oiva ja 3. palk. 10 mk talollinen Viktor Lindholm Lindilästä oriista Jalo – 1. palk. 15 mk ent. maanviljelijä S. Lindstedt Talonpojan Teijolta tamma Beda ja maanviljelijä W. Sjöholm Haarlasta tamma Kaisa sekä 2. palk. 10 mk talollinen Elias Adamsson Kyynärältä, Brita.

Tammoista varsoineen: 1. palk. 20 mk talollinen Karl Lundström Muddaisista ja 2. palk. 15 mk talollinen Oskar Lindstedt Skoilasta.

Palkintotuomarit olivat maanviljelijät W. Sjöholm, F. Eriksson ja F. U. Lindstedt.

Sonneista: 1. palk. 15 mk K. F. Kaarlonen Skoilasta ja 10 mk W. Sjöholm Haarlasta.

Hiehoista: 2. palk. 8 mk K. Eriksson Ylönkylästä ja Tilda Lindstedt Skoilasta sekä 3. palk. 5 mk J. Hellsten Hirvilahdelta ja K. Blomkvist Kieronperästä.

Lehmistä: Kaksi 1. palkintoa a’ 15 mk maanviljelijä K. Eriksson Ylönkylästä; 2. palk. 10 mk O. Lindstedt Skoilasta ja K. Wasastjerna Strömmasta, 3. palk. 5 mk K. Karlsson ja K. Wasastjerna Strömmasta sekä O. Lindstedt Skoilasta.

Hiehoparvesta: 2. palk. 20 mk K. Eriksson Ylönkylästä (1 sonni 4 hiehoa).

Lehmäparvesta: 1. palk. 30 mk K. Eriksson Ylönkylästä (1 sonni 4 lehmää) ja 2. palk. 20 mk K. F. Kaarlonen Skoilasta (1 sonni 3 lehmää).

Maamiesseuran vuosikokouksen yhteyteen oli asetettu arpajaiset Nurkkilan lainakirjaston hyväksi.

Kun Nurkkilan sekakööri oli laulanut ” Oi Suomi isän, äidin maa”, puhui opettaja Juho Torvelainen kirjallisuuden merkityksestä ja kehoitti jokaista läsnäolijaa hankkimaan itselleen sanomalehden. Seurasi sitten hauska satu ”eukon valinnasta”, jonka työnjohtaja Wiksten kertoi nauruhermoja erittäin kutkuttavalla tavalla.  Naurua ylläpiti näytelmä ”Kihlaus”, jonka muutamat amatöörit Mathildedaalista esittivät sekä sujuvasti että reippaasti. 

Kun Kalevalan laulua oli vielä kuultu, päättyi iltama lyhyeen puheeseen, jossa kehoitettiin eloon herättämään Perniön nukahtanut nuorisoseura.

Arvat, noin 4000, menivät kuin tulessa ja on aineellinen tulos koko kaunis. Kansan käytös, paria horjuvaa olentoraukkaa lukuunottamatta, oli kerrassaan siisti.

Lopuksi huomautettakoon, ettei yhtään lippua liehunut juhlapaikalla kuten ennen.

 

-lainaus Uusi Aura 20.9.1899 loppu-